Syy ja seuraus

Jos näet maassa euron kolikon ja sen klaava puolen, tiedät että sen toisella puolella on kruunu. Mutta jos et näe kolikon pintaa, et tiedä mitä sen toisella puolella on. Samoin käy kun näet vääryyttä ja ymmärtämättömyyttä arvoissasi, esimerkiksi ylpeyttä; tiedät että sen vastakohtana on olemassa "toinen puoli kolikosta", jos vain tahdot niin. Tiedät että voit olla ylpeän sijasta nöyräkin. Tiedät että voit muuttua. Mutta ellet näe "koko kolikkoa", mistä voisit tietää että olisi tarve muutokselle? Mutta jos katse on suunnattu itseään kohtaan rehellisessä ja totuudellisessa valossa, tuon kolikon näkee jokainen joka vain uskaltaa katsoa peiliin.. On valtavan paljon viisaampaa olla nöyrä kuin ylpeä; koska silloin heijastat itsestäsi ymmärtämättömyyden ja tyhmyyden sijasta ymmärrystä ja viisautta. Ja kun arvot muuttuvat, muuttuvat teotkin; koska teot ovat aina seurausta arvoista.

Samoin tekopyhyyden näkeminen on pyhyyden näkemistä. Ei kuitenkaan niin että näet naapurisi tekopyhäksi; se ei avaa pyhyyden tuntemista omassa itsessäsi.. Tekopyhyys ja valheen arvot täytyy nähdä itsessään, jos aikoo nähdä ja ymmärtää sen vastakohtaisuutta - eli totuutta ja pyhyyttä. Tekopyhyys on viimeisin ja vaikein asia nähdä itsessään pyhittymisen polulla. Kirkastuminen on pimeyden tuomista valoon. Vääryys ja pahuus ovat olemassa siksi että ihminen kulkisi niiden läpi, kokisi ne, ymmärtäisi niistä kaiken, ja voittaisi sen (synnin). Viimeisen askeleena on lopulta luopua siitä pois.

Antamalla itselleen anteeksi sen että "ei nyt vain aina tiedä mitä pitäisi tehdä"; ihminen poistaa syyllisyyden itsestään - ja silloin vetovoimalain ja Rakkaudenlain luova voima pääsee toimimaan; ("silloin poistuu tieltä se mikä on aina pidättänyt"). Vedät silloin puoleesi sitä mitä kaipaat, ja kaipaat sitä mitä Rakastat. Jos syy-seuraus-suhdetta vielä hieman jatkaa, niin; Rakastat aina sitä mihin uskot, ja uskot aina siihen mitä tahdot. Ja tahdot aina sitä minkä tunnet täyttävän sen hetkistä tyhjyyden tilaa sinusta. Ymmärrätkö? Tästä syysstä on äärimmäisen tärkeää ymmärtää tietoisella tasolla; että mitä sä rakastat ja miksi. Rakastatko näkyvää maailmaa, vai ihmisiä tuossa maailmassa?

Tällä hetkellä ihmiskunta elää pelon ja kieltämisen arvoissa - kyseenalaistamatta arvojaan. Pahinta on ymmärtämättömien tekojen oikeuttaminen, jota tehdään aivan luonnollisesti yhteiskunnan tasolta alaspäin. Olemme sokeita. [Joh.luku 9] Fariseukset;..olemmeko mekin muka sokeita..? Jeesus;"Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä" - "mutta nyt te sanotte; me näemme.." - ..ja sen tähden teidän syntinne pysyy..] (pointti tässä on nimenomaan se että tietämättömänä ja ymmärtämättömänä tehdyt teot on kasvua varten - mutta jos ihminen ei suostu katsomaan peiliin, niin se on eri asia. Silloin synti pysyy..)

Sokeus

Jos näkisit kaiken vääryyden itsessäsi; kaikki seitsemän kuolemansyntiä (henkistä kasvua estävät tekijät), niin sä ymmärtäisit; että sun täytyy "kuolla pois" näistä kaaoksen arvoista, joihin olet vauvasta saakka rakentunut. Niistä arvoista täytyy luopua. Ellemme näe arvoja jotka ohjaavat tekojamme; olemme sokeita. Mutta kun näemme ne - tiedämme teot ennen seurausta. Tästä samasta syystä johtuen Profeetat osaavat profetoida. Viisaus on ennenkaikkea tyhmyyden näkemistä (tuntemista). Viisas näkee tyhmyyden itsessään; ja kuolee siitä pois - ja syntyy uudeksi. Tyhmä ei käsitä tyhmyyttä eikä viisautta; siksi hän elää kuoleman arvoissa, ymmärtämättä elämää ja käsittämättä kuolemaa.

Eikö kukaan teistä ole koskaan ajatellut sitä, että kuinka valtavan monta "sokeaa" ihmistä Jeesus "paranti" julkisen tehtävänsä (3,5v) aikana? .. Sokealla ihmisellä on aina tarkoitettu sellaista ihmistä joka ei katso itseään totuudellisessa valossa. Ihmistä, joka ei ymmärrä tekojensa alkujuurta; sellainen ihminen ei näe mitään sen kummallisempaa vääryyttä itsessään. Ja sitähän jokainen ihminen aluksi on; nimittäin eihän meistä kukaan ole täydellinen viisaudessaan fyysisen syntymänsä hetkellä vauvana, vaan olemme täydellisiä viisaudessa vasta henkisen syntymän hetkellä aikuisena! Rakkauden vaikutuksesta uudestisyntynyt ihminen "näkee ja kuulee" elämän ja Rakkauden arvot. Tätä tarkoittaa ihmeidenteko sokeuden osalta; Se on valaistumista ja heräämistä totuuteen. [Joh.1.."valkeus loisti pimeydessä, mutta pimeys ei sitä käsittänyt.."]

Polun valinta

Henkinen evoluutio on ihmisen suurin ja pyhin tehtävä, johon mielen, sielun, ja sydämen potentiaali riittää; ja johon tietoisuutemme on kutsuttu. Juuri siihen ihmisen tietoiusuus on tehty. Pyhittyminen totuuteen on eräänlainen kutsuun vastaaminen; rituaali, jonka aikana "hautaat itsesi", kunnes ylösnouset.. Totuus elämästä aukeaa viimein selkokielellä ilman vertauskuvia; kaikille niille ketkä uskaltavat katsoa itseään kirkkaassa ja totuudellisessa valossa. Totuus elämästä on piilossa kaiken valheen takana - meissä itsessämme (arvoissamme)..

Liian usein totuus Rakkaudesta ja Jumalasta liitetään uskovaisuuteen; joka johtaa täydellisesti harhaan ihmistä. Tekopyhillä uskovaisilla ei ole harmainta hajuakaan siitä, että mitä uskontojen dogmaattisten oppien takana todella on ja mitä sieltä löytyy, jos vain etsii. Uskovaiset pitävät Jumalaa jonkinlaisena "Isänä" joka silittää päätä ja antaa synnit anteeksi. Sivusta seuraajat ihmettelevät että mikähän vitun uskovainen tuokin on, ja uskovainen tuomitsee tuon pilkkaajan syntiseksi paskasäkiksi joka ei kunnioita Jumalaa. Molemmat tuomitsevat ja pilkkaavat toinen toistaan. Kukaan ei tunnu ymmärtävän, että kaikkia uskontoja yhdistää yksi ja sama totuus. Kaikki uskonnot kertovat tuosta yhdestä ja samasta totuudesta eri tavoin. Jokaisella uskonnolla on oma Mestarinsa; jonka tarkoitus on johtaa ihminen tuntemaan totuus Jumalasta.

Vain hyvin pieni osa kaikista maailman ihmistä saavuttaa ymmärryksen Jumalan eli Rakkauden eli itsen tuntemisesta. Valitettavasti ihminen luo oman käsityksen elämästä ja kuolemasta, Rakkaudesta ja kärsimyksestä. Maailmassa on nyt noin 8 miljardia ihmistä, ja saman verran näkemyksiä siitä että mitä Rakkaus on. Vaikka tämä kuullostaakin hieman ylimieliseltä, niin joudun kertomaan, että kaikki ovat väärässä. Elämästä on olemassa vain yksi totuus, joka samalla tarkoittaa että kaikki muut näkemykset ovat vääriä. Aion johtaa sut uskon kautta Rakkauteen - tuntemaan Jumalan ja Rakkauden ja itsesi. Se vaatii sen että luovut omista näkemyksistä..

Sun tulee uudistua sun ymmärrykeltäsi. Sun tulee 'resetoida' ja 'nollata' kaikki ennakkoluulot, oletukset, arvailut, päättelyt, aiemmin opitut käsitykset, rajat, rajoitteet, ja dogmit siitä että "mitä / mikä Jumala on", ja siitä mitä Rakkaus on, ja ennenkaikkea siitä mitä sä itse olet. On äärimmäisen viisasta tahtoa ymmärtää totuutta Rakkaudesta, ja samalla on äärimmäisen tyhmää sivuutta koko asia "jonkinlaisena uskovaisten hömppänä". Vakuutan sulle; jos vain annat mahdollisuuden, niin mä annan sulle avaimet elämään, ja opetan sut tuntemaan totuudesta kaiken; siitä samasta totuudesta, mistä jokainen Profeetta on kertonut historiamme aikana.  Annan pantiksi tästä koko oman elämäni.

Mitä Jumalan tunteminen todella on?

Jumalan tunteminen ei ole tekopyhää Jeesustelua - eikä se ole minkäänlaista uskovaisuushäröilyä mitä ihmeellisimmissä 'kiellon ja rajoitusten maailmassa', vaan se on sallimusta ja täydellistä itsen tuntemista; Se on kuolemattoman sielun ymmärtämistä, joka on rakentunut täydelliseksi - kulkemalla läpi kaiken vääryyden ja ymmärtämättömyyden. Se on kuoleman voittamista.

Täydelliseksi kasvanut sielu tuntee Rakkauden kokonaan - sellainen ihminen on aina Profeetta - ja vain hän on kaikesta vapaa. Hän ei enää elä kieltämisen ja pelon maailmassa, jossa ihminen (ihmiskunta) on tottunut rämpimään kohti kuolemaansa. Tuossa maailmassa, jossa hänkin ennen eli.

Hän voi tehdä mitä vain; mikä häntä estäisim ja miksi? Miksi hänellä olisi enää mitään esteitä?

Profeetta on kasvanut kaiken tekopyhyyden ja vääryyden kautta pyhyyteen ja oikeuteen; eikä hänen tarvitse itseään kieltää enää mistään. Miksi hänelle olisi mikään kiellettyä? Jos kaikki olisivat Profeettoja, ei maailmassa tarvitsisi olla kuin yksi sääntö ja laki; kunhan et syntiä tee. Ja syntiähän on tehdä oikeita asioita vääristä syistä.

Vaikka kertoisin miten paljon tahansa totuudesta ja valheesta, ymmärtämisestä ja ymmärtämättömyydestä, niin jäljelle jää kuitenkin loppujen lopuksi polun valinta. Raamatussa kirjoitetaan leveästä ja kapeasta tiestä. Ja juuri siitä polun valinnassa on kyse.

Edessäsi on nyt kaksi tietä; "Leveä ja kapea tie".

"LEVEÄ TIE"

• Monta on, ketkä kulkevat tätä polkua. Tällä tiellä olevat ihmiset suuntaavat Rakkautensa (kaipauksen voiman eli Rakkauden luovan voiman) ymmärtämättömänä maailmaa kohtaan (ja sieltä aivan kaikkeen mikä on "kivaa" ja kaikkeen mikä "tuntuu" hyvältä).
• Ihminen ei "näe eikä kuule" ymmärtämätöntä sydäntään, eikä ihminen myönnä tyhmyyttään, eikä siten myöskään kuule Rakkauden pyhää kutsua. Siksi ihminen kulkee omien arvojen kanssa leveää polkua, jolla elämästä saa luoda aivan mitä tahansa mieleen vain tulee. Tällä polulla aikilla on omat arvot ja oma näkemys elämästä
• Ihminen on uponnut liian syvälle siihen kilpailuhenkiseen maailmaan, jossa ihminen yrittää voida sisäisesti hyvin kaiken ulkoisen kautta. Leveä tie on leveä juuri siksi, kun siitä löytyy koko maailma. Kuinka vaikeaa onkaan ihmisen löytää sitä salattua pyhää polkua, joka johtaa perille elämään - kun vaihtoehtona on elää maailmassa joka täyttää "tyhjää ja heikkoa ihmistä" kaikin mahdollisin tavoin.
• Hyväpalkkaista työtä pidetään tällä polulla tärkeänä juttuna, mutta Rakkauden tuntemista ei pidetä kovinkaan tärkeänä juttuna (yhteiskunnan tasolta arvoja katsottuna).
• Työtön ja syrjäytynyt tyyppi ei oo yhtä hyvä tyyppi kuin joku bisneksissään onnistunut varakas yrittäjä; eli "menestynyt" ihminen on se joka on onnistunut saamaan julkisuutta tai rahaa, ei se joka on selvinnyt kärsimyksistä ja ahdistavista ajoista; jotka ovat kasvattaneet ymmärrystä elämästä, tehden tuosta ihmisestä sielussaan täydelliseksi kasvaneen olennon. Ei, tuo tyyppi ei ole menestyt.
• Omaa elämää täytetään materiaalilla, egolla, vallalla, rahalla, ulkonäöllä, seksillä, päihteillä, erilaisilla addiktioilla, ja erilaisilla illusioilla elämästä. Koska mikään ei täytä kovinkaan pitkäksi aikaa, täytyy aina haluta lisää.
• Vanhan arvostamista ei enää osata eikä siitä välitetä, koska uutta on niin helppoa ja halpaa hankkia.
• Leveä tie symboloi elämää joka luodaan ulkoisen minän kautta. Menestynyt ihminen on siis se joka saa aikaan ulkoisia asioita paljon - tai jotain ulkoisia suuria saavutuksia
• Kapea tie symboloi elämää joka luodaan sisäisen minän kautta. Menestynyt ihminen on se jonka usko on saavuttanut tuntemisen tason Rakkaudessa.

"KAPEA TIE"

• Kapea tie symboloi totuudessa olevan valitun polkua - sitä pyhää tietä, jonka oppii tuntemaan jokainen, joka on valmis kuolemaan tunteakseen totuuden Rakkaudesta.
• Tämä tie sisältää elämän ainoat oikeat arvot; Rakkauden täydelliset arvot. Nuo arvot eivät ole kenenkään ihmisen arvot, vaan nuo arvot ovat elämän arvot. Siksi jokainen joka kulkee tällä tiellä, on itse tie ja totuus ja elämä
• ..joka kulkee kapealla tiellä, on aiemmin elänyt leveällä tiellä. Mistä muualtakaan Profeetta oppisi ymmärtämään kaiken elämästä; kuin elämällä elämää ja tekemällä siinä kaiken mahdollisen; oikean ja väärän!
• ..ymmärrys totuudesta tulee sen vastakohdasta; aivan kuten elämää voi ymmärtää jos ymmärtää kuolemaa, ja päivää voi ymmärtää jos ymmärtää yötä
• Ymmärryksen kasvun jälkeen oman entisen arvomaailman ja oman (ruumiin haluja palvelevan) tahtotilan kuolettaminen
• Tällä tiellä ei ole tarvetta esittää vahvaa. Ihminen nöyrtyy oman voimattomuutensa edessä (totuuden tuntemisen takia), ja elää tarvittaessa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Profeetta on elänyt kaikki elämäntilanteet, koska miten muutenkaan hän voisi ymmärtää kaikesta kaiken?
• Profeetta on elänyt puutteenalaisuudessa, köyhyydessä, ja sairauksissa. Ollen pilkattavana ja syrjittävänä, kiusattavana ja haukuttavana. Mutta monen ahdistuksen kautta ihminen pääsee perille.. 
• ..mutta kaikista kärsimyksistä huolimatta hän kuitenkin aina pysyy totuudessa, ja lopulta kaikesta palkintona; Rakkauden täydessä tuntemisessa. Lopulta hän ymmärtää totuuden kokonaan. Silloin ihmisen usko on saavuttanut päämäärän ja määränpään; tuntemisen tason.
• Rakkauden tunteminen huipentuu siihen että ihminen saa jakaa itsenä kokonaan toisen ihmisen kanssa (oman vastakohdan kanssa), ymmärtäen että kumpikin kaipaa ja rakastaa toistaan eniten koko maailmasta. He saavat toisensa - täyttyvät toisistaan
• Totuus on, että ihminen on henkinen olento. Sen on oppinut tuntemaan Profeetta, joka on kasvanut leveältä tieltä kapealle tielle; ja joka on oppinut tuntemaan itsensä, Rakkauden, ja Jumalan. Profeetta ymmäärtää niiden ykseyden.
• Ruumis on vain hengen vaate; sanoohan sen jo alitajunnan ja tajunnan välinen suhde; tietoisuudestamme on noin 85% "tiedostamattomalla alueella, joka on alitajuntaa. Tajuntaa on siis vain noin 15%. Ja juurikin tajunta kuuluu ruumiille; näkyvälle minällemme".

Saadakseen kaiken, täytyy antaa kaikki; .. että voisi elää, täytyy olla valmis kuolemaan. Jumalan (ylhäällä) vastakohtana on ihminen (alhaalla), joiden ykseys toteutuu Rakkauden tuntemisella ja sen syntymisellä ihmisessä. Sellainen ihminen on omasta tahdostaan pois kuollut ihminen. Tässä on Rakkaudenlain ja Profeettain ykseys. Laittomuuden ihminen onkin se joka meidän on etsittävä meistä itsestämme; ei se "Paha Antikristus", jota täytyy juosta karkuun ja piiloon Raamattu kädessä.

Se mitä itsessämme "näemme ja kuulemme" (ymmärrämme); määrittelee tuon samaisen asian vastakohdan ymmärtämisen itsessämme. Jos tahdomme ymmärtää Jumalaa itsessämme, meidän on ymmärrettävä Jumalan alinta persoonaa itsessämme; eli ruumiillista ja kuolevaista minäämme.

"Autuaita kaikki, ketkä ovat valmiit kuolemaan totuuden puolesta; he saavat elää ja levätä valheistaan"

Profeetta; täydellinen ymmärrys

Tekopyhien uskovaisten nyökyttely toisilleen ei johda Rakkauden tuntemiseen. Pahinta on se, että mitä lähemmäs ihminen on kasvanut Profeetan arvoja, sitä enemmän hän saa osakseen uskovaisten pilkkaa. Tämä johtuu jakautuneesta kaksinaisuudesta jossa elämme; jossa yhden asian kaksi ääripäätä pyrkii symbioosiin keskinäisellä vetovoimallaan. Tämän voi tiede ja psykologiakin kaiketi myöntää jo viimein todeksi; ajassa jossa juuri elämme.

Kun ihminen lähenee Profeetan arvoja, hän lähenee tilaa jossa ei ole kovinkaan montaa mutta samankaltaista ihmistä. Samalla se tarkoittaa, että kolikon toisella puolella häntä "vastaan" on kaikki (kaikki ne ketkä eivät ole hänen puolellaan). Mutta kuka voi olla meitä vastaan, jos Rakkaus on meidän puolella?

Ihmisen vastakohta on siis Jumala; ja Profeetan arvot ovat elävän Jumalan arvot. Ihminen ja Jumala kuuluvat ykseyteen, mutta niin vain silti Profeetat ovat aina olleet vihattuja; varsinkin omalla maallaan. Profeetaksi kasvaminen tie on valtavan vaikea, ja kyseessä on planeetan yksinäisin tehtävä, mutta se on kaiken sen arvoista mitä Profeetta matkallaan on kokenut; niin hyvässä kuin pahassa. Elämä on tietenkin aivan kaiken arvoista; kuolemankin. Luojalle kiitos siitä, että olen saanut jakaa tämän pyhän tehtävän oman elämänkumppanin, Rakkaan Vaimoni kanssa. Hän oli aina se syy, ja Rakkauden täydellisten arvojen paljastuminen oli sen seuraus. Hän on se kirkko, mistä Rakkauden ja elävän Jumalan arvot löytyvät. Hän rakensi minua; niin että mä voin viimein rakentaa häntä. Rakkaus aluksi purkaa meidät, että se voi rakentaa meidät uudeksi. Olen kuollut niistä arvoista mitä ennen olin, että voin elää nyt niissä arvoissa; joihin olen syntynyt.

Myös mä itse olin ennen tekopyhä. Ihan viimeiseen saakka mä tuomitsin muita ihmisiä. Mikä voisi olla enempää tekopyhää, kuin kertoa ylpeästi tuntevansa Rakkaudenlain ja Profeetat, ja samaanaikaan kuitenkin tuomitsee toisia ihmisiä heidän virheistään!

Ymmärrän nyt sen, että ei me ihmiset voida koskaan tuomita ketään, tunsimmepa sitten Profeetat tai emme. Koska ollakseen täydellinen sielussaan, täytyy ymmärtää mitä täydellisen vastakohta on omassa itsessään. Ja sehän on; virheet ja vääryys. Ja miksi ne on? Koska vain niistä voi oppia. Ne ovat yhtä tärkeät, kuin itse lopullinen opittu oppi, ne ovat puolet siitä. Jos joku on oppinut virheistään, niin eikai siinä mitään väärää ole? Ja ellei tuo joku ole oppinut, niin mistä me voimme tietää, että koska hän oppii virheitää, onko se tänään vai huomenna? Ja ellei hän ollenkaan opi, niin hänen virheet ovat yhtä arvoikkaita kuin sinunkn virheet; sinä voit oppia itsekin hänen virheistään; olemaan kiitollisempi, ja arvostamaan oikeita asioita entistä enemmän.